Antropologi ja tiedemies lähtevät Etelä-Amerikan viidakkoon etsimään kadonneet dokumentin tekijät. Matkalla tiedemiesporukka tutustuu kannibaaliheimoon ja huomaa siitä uusia puolia. Samalla löytyy kadonneet filminauhat ja paljastuu julmempi ja ikävämpi totuus alkuperäisen dokumentin tekijöiden kohtalosta...
Cannibal Holocaust oli aikansa yksi kiistellyimpiä elokuvia juuri sen järkyttävyyden ja brutaaliuden vuoksi. Nykypäivän Hosteleihin verrattuna tämä elokuva ei tietysti ollut paljoa mitään, mutta aika raaka se silti oli noin vanhaksi elokuvaksi. Elokuvassa ei ollut oikeastaan ideaa. Tai no, siinä yritettiin pohtia teemaa "länsimäisen ihmisen ylemmyydentunto kehittymättömiä kulttuureja kohtaan" ja "median raadollisuus". Dokumenttityyppinen kuvaustapa ja ajoittain melko tylsä. En pitänyt. Loppuun jätettiin retorinen kysymys: "Ketkä ovatkaan oikeastaan varsinaisia kannibaaleja?"
Amy Nicholls saa töitä lastensairaalasta Britannian saarelta, joka on kokenut rankan historian. Sairaalan lapsille sattuu kummia ja satunnaisia luunmurtumia, joita ei pystytä selittämään. Sairaalan toinen kerros on ollut tyhjillään 1950-luvulta asti. Ja kuka on tämä Charlotte, josta eräs lapsi nimeltä Maggie puhuu jatkuvasti?
Jälleen kerran kauhuelokuva, johon on sekoitettu pelottavasti lapsia. Elokuva oli sinällään ikävä etten kestä katsoa kun lapset kärsivät, rupeaa ihan itkettämään. Calista Flockhart oli roolissaan hieman kylmä, mutta muuten loistava. Juoni oli jännittävä loppuun asti. Fragile on surullinen, mutta hieno trilleri-/kauhuelokuva.
Kevin on yksi maailman parhaista asianajajista. Hän on voittanut kuutisenkymmentä tapausta putkeen. Ainoa vain että hänen asiakkaansa ovat olleet oikeasti loppupeleissä syyllisiä ja Kevin on päästänyt heidät pälkähästä. Jälleen yhden voittonsa ja etappinsa jälkeen Kevin saa töitä New Yorkista, maan johtavasta lakitoimistosta. Diiliin kuuluu kaikki katteet hulppeine asuntoineen. Tuumasta toimeen, mies tekeekin yht'äkkiä töitä suurelle pomolle, josta paljastuu vähän enemmänkin kuin mitä Kevin odottaa...
Devil's Advocate on jännittävä draamatrilleri, joka kuulemma sisältää hieman satiirisia piirteitäkin. Mielestäni elokuva oli varsin nautittava näyttelijäkaartineen. Pääosaa esittivät mainiot Keanu Reeves ja mm. Æon Fluxista, Men of Honorista ja The Italian Jobista tuttu ensiluokkainen Charlize Theron. Al Pacinosta puhumattakaan! en tiedä roolia missä tämä mies ei onnistuisi. Kelpo valinta illan elokuvaksi.
George Grieves täyttää 40-vuotta. Syntymäpäiviensä jälkeisenä päivänä Georgella on rutiinitarkastus sairaalassa, jossa tähystetään hänen suoltaan. Kaikki menee kuitenkin pahasti pieleen kun potilas Grieves sekoitetaan potilas Grieviekseen ja hänelle suoritetaan rutiinisuolitähystyksen sijaan hermoratojen katkaisu tähystyksellä. George vaipuu syvään koomaan itse sitä luonnollisesti tietämättään. Koomassa hän elää syntymäpäiväänsä uudelleen ja kokee kammottavia pelkotilanteita...
Kauhuleffa muka. Ensimmäisen tunnin aikana elokuva tuntui enemmänkin draamalta, ja sitä se mielestäni olikin. Ihan kiintoisa leffa, mutta tällaisia on jo nähty paljon parempiakin. Näyttelijöistä en ollut koskaan kuullutkaan, ainoastaan mm. Smallvillestä ja muista tv-sarjoista tuttu Kyle Gallner oli entuudestaan hieman tutumpi. Ei missään nimessä kauhuelokuva, mutta kohtuullinen draamatrilleri.
Hyllytetty poliisi Ben Carson tutkii vapaa-ajallaan suljetun ja palaneen mielisairaalan tapausta, josta tulee hänelle pakkomielle. Rakennuksen hylky on täynnä peilejä, joita ihmetellessään Ben kauhukseen huomaa että peilikuvat eivät ole aina mitä niiden pitäisi. Pahuus elää peilin toisella puolella, minkä Ben oppii kantapäänkautta kun järkytyksekseen löytää siskonsa mystisesti kuolleena. Benin on tutkittava juttu juurta jaksain ja palattava alkulähteille ennen kuin peilikuvat tappavat hänen kaikki lähimmäisensä. Kun käännät katseesi pois peilistä, peilikuvasi jää ilkeästi tuijottelemaan niskaasi...
Tämän elokuvan jälkeen en uskalla katsoa enää peiliin! Elokuva oli todella häiritsevän pelottava, suorastaan painajaismainen. Minua pelottaa juuri tutut kasvot jotka ovat vääristyneitä tai selittämättömän outoja, tai oudolla tavalla ilkeitä. Minua pelottaa peileistä tehdyt kammottavuudet, lapsien ja lapsen mielen sekoittaminen kauhuelokuviin. Mirrors oli hyytävän jännittävä ja pelottava kauhutrilleri. Katso jos haluat oikeasti pelätä ja säikkyä! Pääosassa 24 -tv-sarjan päätähti Kiefer Sutherland.
Aseidentekijäyrityksessä työskentelevä tiimi lähtee työporukan kanssa rentoutumaan luksusmökille keskelle ei-mitään. Normireitti on kuitenkin suljettu ja ryhmä joutuu patikoimaan loppumatkan mökille, joka osoittautuukin vääräksis paikaksi. Pelottavia tarinoita kertoessaan ryhmäläiset huomaavat että yksi salaliittoteorioista pitääkin paikkaansa, metsässä havaitaan nimittän ryhmän lisäksi vihamielisiä sadistisia sotureita, jotka tappavat raa-asti jokaisen kenen saavat käsiinsä...
Severance on vähän samaa sarjaa Wrong Turnin ja Hills Have Eyesin kanssa, paitsi "saalistajien" tilalla on oikeat ihmiset ja hyviksille jätetään paljon mahdollisuuksia. Juoni on elokuvassa hienosti rakennettu, vaikka perusidea on sitä samaa puuroa kuin aiemminkin > eksytään väärään paikkaan joka on hampaisiin myöten ansoitettu ja ollaan huolimattomia ja astutaan ansoihin ja jäädään ilkeiden sadistien tapettavaksi. Onneksi elokuvan nautittavuuteen oli panostettu ja ällöttävät raakuudet jätetty vähemmälle ja selviämiselle annettu paljon mahiksia. Elokuvasta löytyi hieman huumoriakin, mustan huumorin lisäksi. Pääosissa monistakin hyvistä b-luokan elokuvista tutut Laura Harris ja Danny Dyer.
Pikkukaupungin metsään putoaa varsin huomaamattomasti meteoriitti ulkoavaruudesta. Viattomana baari-iltana mies nimeltä Grant menee metsään lapsuuden ystävättärensä kanssa muistelemaan menneitä, jolloin tuntematon otus menee Grantin sisälle. Kaikki vaikuttaa normaalilta, kunnes Grantin vaimo huomaa epäilyttävän käytöksen miehessään, ja pian muissakin ihmisissä. Kylän valtaa pandemia ja pakokauhu, kun limaiset ötökät keräävät valtaamalla, syömällä ja tappamalla lisää reviiriä itselleen...
Slither oli varsin ällöttävä, mutta mielenkiintoinen ja mukaansatempaava scifikauhuelokuva. Leffa oli hyvin tehty ja juonikaan ei ollut puuduttava. Pidin ennalta-arvaamattomuudesta ja idean jonkinasteisesta uutuudesta. Elizabeth Banks ja Nathan Fillion näyttelivät erinomaisesti pääosia ja pormestaria näytellyt Gregg Henry toi elokuvaan roolillaan pientä huumoria ja piristystä. Mainio elokuva, mutta ei sovi ötökkä-/matokammoisille. Pelottava ja ällöttävä hieman mmustan huumorin kauhuelokuva, joka onnistuu tavoitteessaan hyvin.
Tämä shutterin alkuperäinen thailainen elokuva oli paljon parempi kuin tästä vuonna 2008 tehty amerikkalainen remake. Juoni oli pääpiirteittäin sama, pieniä erilaisuuksia lukuunottamatta. Jännittävyys oli perinteistä ja säikäytyskohtia tuli useaan otteeseen. Ajoittain elokuva oli kuitenkin hieman tylsä ja kliseinen, mutta katso mieluummin tämä kuin vuoden 2008 shutter.
0.3Tuntematon "mörkö" tappoi Laura ja Henry porterin vanhemmat raa-asti heidän ollessaan pieni. Lapsuudestaan asti nuorukaiset ovat kärsineet pimeä- ja mörkökammosta. Henry menee psykiatrisen sairaalan pelkojen osastolle kuntoutukseen, josta hän parantuu aikaa myöhemmin. Kun Henry on parantunut, tulee Lauran vuoro lähteä kuntoutukseen, sillä Henry on päättänyt lähteä toiseen kaupunkiin töiden perässä. Ei aikaakaan kun mörkö alkaa vainoamaan Lauraa sairaalassa tappaen kaikki hänen ympärillään...
Mörkö 2 oli paljon huonompi verrattuna aitoon alkuperäiseen ensimmäiseen Boogeymaniin. Kakkososa oli täysin eri tarina täysin eri hahmoilla. Lisäksi mörkökäsite inhimillistettiin, mistä en tykännyt ollenkaan. Voi olla että kakkososa tehtiin ykkösosan katsojien valitusten perusteella, nimittäin ykkösosaa kritisoitiin juuri siitä että mörkö oli vain hahmoton instanssi eikä yhtään inhimillinen tai edes kuvailtavissa oleva asia. Itse taas pidin juuri siitä että suurin osa jää mysteeriksi ja asioita EI ratkaista. Tässä se oli kokonaan pilattu ja koko mörköjutulle oli keksitty "selitys". En tykännyt. Tämä oli turhan raakakin ja jopa ajoittain tylsäkin. Näyttelijöistä ainoa tuttu oli Sawin Jigsawina tuttu Tobin Bell.
Tim pelkäsi pienenä mörköjä kuin kuka tahansa pieni poika. Ainoa vain että oikea Mörkö vei Timin isän. Tietenkään kukaan ei usko moista, sanotaan että hän vain "lähti pois" heidän luotaan. Timillä jäi kuitenkin tapauksesta traumat ja hän on koko nuoruusikänsä aikuisuuteen asti pelännyt vaatekaappeja sekä pimeitä paikkoja joissa mörkö voisi olla. Oletko sinä koskaan pienenä luullut ja pelännyt kamalasti että sängyn vieressä tai muualla samassa huoneessa on hahmo tai mörkö, mutta valot päälle laitettuasi huomaatkin että kyseessä on vain vaatekasa? Mutta mitä jos tuo vaatekasa onkin mörkö, heti kun sammutat valot...
Boogeyman oli oikeasti kammottava kauhuelokuva. Pidin sen pelottavasta tunnelmasta kuvata joka lapsen (ja ehkä myös aikuisen) vanha tuttu mörköpelko. Mörkö oli tässä kuvattu salamyhkäiseksi ja pelottavaksi "tuntemattomuudeksi". Jotkut sanovat että elokuva oli juuri sen takia huono, mutta minusta se oli juuri sen takia hyvä. Elokuva ei olisi ehkä ollut niin pelottava jos mörkö olisi ihan tavallinen erotettavissa oleva hahmo eikä mysteerinen instanssi kuten se elokuvassa oli. Pidin myös "aikavääristymistä" 1408-elokuvan tapaan. Muukin mysteeri oli psykologisesti pelottavaa. Boogeyman on selkeästi aliarvostettu leffa, sillä se on paljon parempi kuin sitä on arvosteltu. Hyvää ja pelottavaa pehmokauhua.
Eletään kaukaista tulevaisuutta, jolloin ihmiset ovat hylänneet maapallon, sillä maapallon tila ei enää vastaa ihmisten tarpeita. Ihminen on päättänyt että avaruudessa on tilavampaa ja avaruusalus nimeltä Axiom ("Selviö") on ihmiskunnan tulevaisuus. Yli 700 vuotta ihmisten lähdön jälkeen maapallolle on jäänyt uuttera roskankerääjärobotti Wall-E, joka tapaa planeetalla vierailleen Eve-luotainbotin joka kerää informaatiota maapallon uudelleenasuttamista varten. Koska Eve on roboteista kauniimpi ja viisaampi, Wall-E rakastuu häneen päätä pahkaa. Käy myös niin että Wall-E:n löytö vaikuttaa myös merkittävästi ihmiskunnan uuteen tulevaisuuteen...
Wall-E on piristävä ja hauska animaatioseikkailu. Tulevaisuudenkuvaus on tässäkin sellainen asia mistä pidän todella. Tietysti hieman stereotyyppinen ajatus tässä ihmisten tulevaisuus, mutta se kuulunee asiaan. Pääasia tässä oli kuitenkin nuo robotit - mahdottoman söpöt sellaiset. Wall-E on tehty hyvin ja se sopii niin pienemmille kuin isollekin katsojille. Terminologiaa tai mitään muuta vaikeaa elokuvassa ei kuulla vaan päinvastoin - siinä hyvin vähän puhutaan ihmisten kieltä. Hieno Disneyn animaatio koko perheelle.
Mies ampuu nuorta vaimoaan mustasukkaisuudesta. Tapaus menee oikeuteen ja menestyksekäs juristi Willy Beachum saa sattumalta tapauksen itselleen. Voitonhimoisena Beachum ei tajua miten ovela syytety voikaan olla. Kulkeeko murhaaja vapaana vai tapahtuuko oikeus...
Ryan Gosling on erittäin monipuolinen näyttelijä, sen huomaa tästäkin elokuvasta (mm. loistava roolisuoritus elokuvassa Lars and the Real Girl). Myös Anthony Hopkins oli tapansa mukaan erinomainen. Elokuvassa oli jännittävä ja mukaansatempaava juoni, vaikka suurin osa tapahtuikin oikeussalissa. Hieno trilleri.
Zohan Dvir on israelilainen erikoisjoukkojen eliittimies, joka kyllästyy ainaiseen kinastelemiseen palestiinalaisten kanssa ja päättää feikata kuolemansa päämääränään aloittaa uusi elämä Amerikassa parturikampaajana. Bisnes ei heti ala sujua, mutta sitten kun mies pääsee vauhtiin niin rupee sujumaan vähän muukin kuin hiustenleikkuu. Mutta ei aikaakaan kun palestiinalaiset saavat selville että Zohan ei olekaan kuollut. Entä miten käy kun israelin ykkösmies Zohan ihastuu palestiinalaiseen naiseen?
You don't mess with the Zohan on ihastuttavan hauska elokuva. Leffasta ei puuttunut hullua toimintaa eikä kaistapäistä huumoria. Adam Sandleria ehinkin jo kaivata uuteen hulluun rooliin. Ajoittain tuli mieleen Borat, joka oli vähintään yhtä hauska kuin Zohan. Pidin myös elokuvan israelilaisesta soundtrackista. Ääniraidalla kuultiin mm. mielestäni parhaan israelilaisen spytrance-duo Infected Mushroomin pätkä biisistä nimeltä Artillery. Muutenkin elokuva oli aivan mahtava ja sillä oli hieno loppu. Suosittelen komedian ja Adam Sandlerin ystäville.
Myyttien maailma aloittaa kapinan ihmiskuntaa vastaan, sillä eräs ilkeämielinen prinssi on kyllästynyt ihmisten naiviuteen ja haluaa lisää valtaa ja sitä että heidän valtakuntansa muistettaisiin jälleen - hyvällä tai pahalla. Kun kapina on alkanut, Hellboy ja kumppanit kutsutaan hätiin. alkaa taistelu hyvien ja pahojen olentojen kesken...
Pidän Guillermo Del Toron teoksista aina vain enemmän ja enemmän. Hellboyn ensimmäisen osan nähneenä voin sanoa että tämä jatko-osa on entistäkin parempi. Rakastan Guillermon fantasiamaailmaa myös hellboy-saagassa; trolleja, peikkoja ja mitä ihmeellisimpiä hahmoja, jotka elävät normaalimaailman kanssa rinnakkain. Ideat ja juoni ovat parhautta. Pidin hevitukkaisesta prinssi Nuadasta. Taistelukoreografiat olivat mahtavia! Kehuja kehuja. Katso ihmeessä.
Eletään 1930-lukua. Lojaalius mitataan kun palkkamurhaaja Michael Sullivanin poika Michael junior saa tietää mitä isänsä tekee työkseen. Tiedolla on suuria seurauksia Michael lähtee pakomatkalle poikansa kanssa, sillä missään ei voi olla enää turvassa...
Elokuva oli alkuun vähän tylsä, mutta onneksi se muuttui hieman menevämmäksi keski- ja loppuvaiheilla. Pidin jonkin verran miljööstä, mutta kokonaisuus elokuvasta jäi jotenkin kankeaksi. Juonenkäänteet ja näyttelijävalinnat olivat loistavia. Elokuvasta jäi ihan ok maku suuhun, mutta odotin siltä kyllä paljon parempaa.
Joukko turisteja jää jumiin Brasilian korruptoituneeseen kolkkaan, jossa asuu pahoja ihmisiä jotka tappavat ja leikkelevät turisteja huvikseen ja ottavat ja myyvät heidän sisäelimensä eteenpäin.
Tylsä, ennalta-arvattavissa oleva gore-jännäri. Ei sisältänyt mitään kovin uutta eikä innostavaa. Juoni on perushöttöä "olemme eksyksissä mutta jee onpas kiva paikka oho me kaikki kuollaan apua". Samanlaisia on nähty monta monta kertaa (The Breed, 2001 Maniacs, Hostel). Tällaisia elokuvia ei vain yksinkertaisesti tarvita. Turhaa.
Man on the moon on tositarina avant-garde-koomikko Andy Kaufmanista, joka (ainakin aluksi) väitti ettei ole koomikko, vaan musiikkiesiintyjä. Jostain kumman syystä miehen esitykset kuitenkin pistivät yleisön nauruhermot koville... Andy nimittäin osasi olla hauska ja omasi esittämisen taidon ihan pienestä pojasta asti. Tämä omalaatuinen persoona myöskin vedätti yleisöään ihan kympillä.
Täytyy sanoa että itsekin menin niin monesti lankaan etten tiennyt mikä on totta ja mikä ei. Ja hyvät naurut sai monessa kohtaa. Välillä mentiin ehkä jopa liian pitkälle, ainakin jos ottaa tapahtumat huomioon.
Roolissaan Jim Carrey oli huippuhyvä. Minusta ei edelleenkään pidä paikkaansa se että mies sopii vain naaman vääntelyyn. Tällä jätkällä oikeasti on taitoa näytellä hauskoja rooleja, mutta mies osaa olla myös vakava ja tunteikas. Elokuva oli loppuun surullinen ja jätti jälkensä. Kokonaisuutena erittäin hieno biografia.
Alieneista ehkä tehosteiltaan parhaiten toteutettu, mutta juoneltaan ja kokonaisuudeltaan huonoin. En pitänyt elokuvassa oikeastaan mistään. Koko perusjuonikin alkoi tuntua jo puulta kun sen oli nähnyt kolme kertaa aikaisemmin. Ei tarjonnut uutta. Näyttelijöinä oli kivoja yllättäjiä, kuten C.S.I Las Vegasista Warrick Brownina tuttu Gary Dourdan ja monesta hyvästä leffasta tunnettu naisnäyttelijä Winona Ryder. Alien-seniori Sigourney Weaver on tässä menettänyt jo hohtonsa...
0.3Eletään 1900-luvun puoliväliä, jolloin Amerikassa tummaihoisia sorsittiin rankalla kädellä. Carl Brashear on vähävaraisesta perheestä ja hänen isänsä tekee kovaa työtä pitääkseen tilansa itsellään. Tulee aika kun poika saa mahdollisuuden päästä eroon arjesta menemällä merivoimiin. Värilliset joutuvat automaattisesti kokiksi tai tarjoilijaksi ja oikeasta arvonimestä saa vain haaveilla. Carlilla on kuitenkin enemmän kunnianhimoa eikä hän alistu höykytettäväksi vaan kuuntelee isäpapan sanoja haaveenaan ylipursimiehen titteli...
Men of Honor on hieno kunnianhimosta kertova biografia. Ei voi kuin ihmetellä sen aikaisen Amerikan rasistisia periaatteita vielä senkin jälkeen kun predisentti Harry S. Truman julkisesti kielsi mustien syrjimisen vuonna 1945. Hieno ja mukaansatempaava tositarina kaikenkaikkiaan. Pääosia näytteli lahjakkaasti Robert De Niro ja Cuba Gooding Jr.
Manaajan tapahtumista on kulunut noin nelisen vuotta ja nyt Regania piinannut demoni iskee takaisin. Mitä Regan muistaa niistä ajoista ja ovatko muistot suloisia? Manaaja II melkein pilasi Manaajan ensimmäisen osan legendaarisuuden. Juoni on liian sekava ja liian erilainen. Meni ihan yli hilseen koko juttu. Leffasta ei jäänyt mitään käteen.
0.3