Sykkivä sydän
torstaina 18. syyskuuta 2008 kello 11:53Kirjoittelenpa taas uusimpia kuulumisia viimepäiviltä ja tämän päivän neuvolakäynnistä.
Ensiksi oma napa. Viikkoja on kasassa jo 13 ja päiviä 5. Masu on kasvanut vähäsen lisää. Välillä on tullut supistuksia ja enkä huomaa välttämättä aina niitä. Supistukset eivät siis satu, mutta maha menee siinä pinkeäksi. Olo on ollut usean päivän ajan oikein hyvä. Vaikka eilen illalla tuli huono olo ja oksentelin vähän. Jospa se tästä lievittyisi astettain.
Toiseksi neuvola. Menimme aamulla puoli kahdeksalta Tapionkadun äitiysneuvolaan. Olin pidättänyt pissan koko yön. Hätä oli kova! Kävin vessassa pissaamassa purkkiin. Meinasin pissata purkin liian täyteen… Huutelin vessan ovella Isukkia kysyäkseni noista liuskoista. Onneksi ei minun tarvinnut niiden kanssa sählätä. Sen teki sairaanhoitaja puolestani. Oltiin pian sairaanhoitajan huoneessa. Kävin punnitsemassa itseni, painoa oli noussut huikeat 2kg!! Verenpaine mitattiin ja se oli oikein hyvä tälläkertaa. Jes, Verikokeiden ja viimekerran pissanäytetulokset tulivat. Puhtaat ja normit olivat. Hyvä, hyvä.
Siirryttiin sitten mieslääkärin luo. Kyseli vähän niitä näitä. Pyysi, että otan housut pois, jotta tehtäisiin sisätutkimus. Voi ei! Nolotti vähän, mutta unohdin jännityksen pian. Isukki ei oikein tykännyt, kun mieslääkäri tutki äidin alapäätä. Kohdun korkeus mitattiin ja katsottiin onko kohtu kiinteänä ja kohdunsuu pysynyt kiinni. Onhan ne. Huhhuh.
Lopuksi kaikkein paras. Vauvan sykeääntä kuunneltiin. Sydän löi kovaa ja äitikin kuuli sen. Voi sitä ilon riemua, kun kaikki on hyvin! Isi oli hymy herkässä. Liikuttava hetki se oli…
Kaikki hyvin ja kotiin oli ihana palata hyvällä mielellä.
Äiti