Pikkuisen oma päiväkirja

Olimme Veeran kanssa keskiviikkoillan viihteellä. Veimme Lotan kuudeksi pappalaan hoitoon. Isäni lisäksi vaimonsa Pom tykkää Lotasta todella. Hän on aina niin positiivinen, tyytyväinen, fiksu, ja reipas, heidän sanojensa mukaan. Ei valita turhasta ja syö hyvin. Aina ennenkin Lotta on viihtynyt hoidossa todella mallikkaasti. Suorastaan unelmalapsi hoitaa, kuulemma.

Minulla ei ollut paljon aikaa, joten kävin vain heittämässä (en sentään kirjaimellisesti, huh…) Lotan paikan päälle. Lotta halusi antaa minulle halin lähtiessäni, ja selvästi halusi lähteä mukanani takaisin. Sanoin kuitenkin että isi lähtee äitin kanssa käymään kaupungissa, jää sinä tänne leikkimään papan ja Pomin kanssa. Kun olimme ravintolassa syömässä ja odottelemassa ruokatilausta, soitin vielä isälleni varmistaakseni että kaikki on hyvin. Lotta ei kuulemma ollut itkenyt perääni, vaan lähti leikkimään innoissaan.

Kun tulin kymmenen aikaan illalla Lottaa hakemaan, ja samalla jäin iltakahville, Lotta oli sängyssä nukkumassa pää minusta poispäin. Hän kuuli kuitenkin ääneni ja pomppasi heti pystyyn. Pieni vaikerointi-itku alkoi ja kädet suorastaan lennähtivät ojoon “isi oli ikävä, ota syliin!” -tyylisesti. Ja isi otti syliin. Lotta painoi päänsä rintaani vasten ja hali kunnolla ja pitkään. Siinä vaiheessa tajusin että ikävä oli ollut, ja varsinkin kun kuulin että Lotta oli ennen nukkumaanmenoa itkenyt tunnin ajan ja juossut vähän väliä ulko-ovea hakkaamaan. Lotta on oppinut kaipaamaan.

Kolmisen tuntia tyttö oli kuitenkin jaksanut ilman vanhempia, eikä mitään suurempia ongelmia ollut taaskaan esiintynyt. Sain taas vain hyvää palautetta tytöstä, ja Lotasta saakin olla aina ylpeä. Oikea mallilapsi, todella hyvin käyttäytyvä, kiltti kuin mikä, ja uskomattoman kaunis. Rakastan tytärtäni Lottaa ilman muuta kaikesta huolimatta. Sain isältä kyydin kotiin, kiitos iskä ♥ Lotta nuokkui jo autossa…

Kotiin päästyämme laitettiin heti yöpuku päälle. Hampaita ei tarvinnut tällä kertaa pestä ihan luvan kanssa, sillä Lotta oli niin väsynyt… päiväuniakaan tyttö ei nukkunut. Sängyssä istuessaan Lotta huomasi hyllyllään uuden lelun. Hymy levisi korviin kun Lotta sai hypistellä pakettia. Olin ostanut Lotalle myös palkkioksi eläinlelun, jossa on pyörät. Sitä Lotta innoissaan kokeili “vruum vruum” äänten kera. Ostin sen nimenomaan koska Lotalla ei ole pyörillä varustettua lelua… olen nimittäin huomannut miten hän perhekerhossa leikkii autoilla. Tai no, yksi lelu on mutta se pitää kamalaa ääntä ja Lotta haluaa nimenomaan tehdä äänet itse. Suloista.

Sanoin Lotalle kuitenkin että isi laittaa lelun piiloon, huomenna saat avata. Se kelpasi tytölle eikä syntynyt itkua lelun perään. Melkein odotin itkua, mutta ei. Kiltti tyttö… vilkutti sängystä kun vaihdettiin iltapusut, ja nukahti saman tien. Nukkuupahan nyt pitkään sitten :)

Lotallakin oli keskiviikkona tekemistä, moneenkin otteeseen. Kävi mm. äidin kanssa ostoksilla aamupäivästä (ks. edellinen postaus). Ihana päivä oli keskiviikko. Yhtä ihania pitää saada useamminkin :) öitä nuppuset.

Isukki

Oltiin perjantaista sunnuntaihin Laajavuoren hotellissa Rantasiivessä kuurosokeiden IT-kokoonajoissa, Lotta turhautui jo toisena päivänä ja eikä ihmekään, kun “joutui” viihdyttämään isoja ihmisiä koko päivän. Ja tässä fiilikset loppuiltapäivästä. Kts. kuva yllä.

Äiti

Ilmat viilenee, Lotta kasvaa. Kaikenlaista uutta on tyttö oppinutkin. Mm. pesemään hampaita itse. Alahampaaseen on tulossa vihdoin kolmas hammas, sillä pitkään on ollut vain kaksi hammasta esillä. Ylähammasrivistön tilannetta en pääse katsastaa kun tyttö näyttää kieltä heti.

Viittomisessakin ollaan edistytty. Kovasti käyttää kuvakirjoja apuna opetellessaan viittomia. Näitä tullut nyt viimepäivinä viitottua: rumpu, kitara, pelle, panda ja poro.

Lotta sai kans hienot takit viimeaikoina. Kuvat alla.

Yllä: Lontoon tuonti, Boden-verkkokaupasta.

Alla: Military look H&M:stä.

Äiti

Jopas on taas aika vierähtänyt. Lotta kasvaa ja oppii. On kyllä uskomaton tyttö, kun tahtoo kylpyynkin ihan itse. Luulin ennen että lapset karttavat vettä, mutta Lotta on ihan toista maata. Uimaan ja kylpyyn on päästävä aina. Lotta on oppinut jo hyvin kertomaan mitä haluaa, osoittamalla tai viittomalla, tai vastaamalla kysymykseen nyökkäämällä tai pudistamalla päätä. Ja ikää oli se 1 vuosi ja 4 kuukautta… fiksu ku mikä!

Aiemmassa kämpässä ei ollut tilaa paljon Lotalla kylpeä. Kylpyhuone oli säälittävän pieni. Muovinen amme ei kylpyhuoneeseen mahtunut, ja eteisessä lattia tulvi sen räiskimisen jäljiltä… nyt on tilaa räiskiä kun on iso kylppäri ja hyvä amme. Lotta räiski niin että kylppärin ulkopuolellekin lensi vaahtoa. Koitti hukuttaa ankkoja koko ajan…

Päivät ovat menneet leppoisasti ja hyvin Lotan kanssa. Illalla leikin Lotan kanssa perinteistä isi-hirviö vs. lotta -leikkiä, jossa piilouduin tyynyn taakse ja möristen tulin esiin ja yritin kaapata Lotan jolloin tyttö nauroi katketakseen. Yhdeksää kohti tyttö alkoi näyttämään väsymyksen merkkejä, ja laitoin iltavellin. Syötyään vellin tyttö nukahti sängylle josta vein sen omaan sänkyyn. Helppo ilta, kuten aina. Ei tarvitse paljoa kukkua, kun tyttö menee omin päin nukkumaan nukkumaanmenoaikana (meillä se on viimeistään klo 21.30, yleisemmin tyttö nukahtaa yhdeksän ympärillä). Muutaman kerran tyttö on jopa itse kävellyt huoneeseensa, ja osoittanut sänkyään että tahtoo nukkumaan.

Joka päivä rakastun tyttäreemme aina uudestaan. Huomenna tulee vieraitakin kylään, ja pitäisi jaksaa siivota kaikki lelut pois lattioilta.

Isukki

Lotta meni normaalisti nukkumaan siinä seitsemän ja puoli kahdeksan jälkeen, kun kannoin hänet sänkyyn (nukahti tuohon meidän sängylle tuttipullo suussa, ks. edellinen kirjoitus). Itseäni ei väsyttänyt, joten valvoin jonnekin kolmeen asti. Neljältä Lotta heräsi. Huoneesta kuului hysteeristä huutoitkua, joten menin katsomaan. Tyttö osoitti huoneen pimeää nurkkaa, ja luulin hänen haluavan siellä istuvan nallen. Kun annoin nallen, tyttö kuitenkin säikähti entistä enemmän, ja tajusin että hänhän pelkää. Reaktio oli samanlainen kuin joskus suihkussa, Lotalla nimittäin on liukastumisen pelkoa jos lattia on märkä ym. Sellaista säikähtänyttä itkua jonka kyllä tottunut isä erottaa…

En tajunnut että painajaiset ja pelot tulevat jo tässä vaiheessa niin hyvin esille. Tietenkin sitten laitettiin valot ja näytin että ei siellä mitään ole, ja että se on vain nalle. Hämärässä kun kaikki näyttää pelottavammalta. Pianhan sieltä sitten hymy tuli kun sai isin sylissä olla. Vaihdoin vaipan, ruokin, ja otin Lotan viereemme nukkumaan. Lotta kuitenkin alkoi tapaansa mukaan taas höpöttelemään kovaan ääneen ja leikkimään, keskellä yötä. Sanoin napakasti ja äänekkäästi SSSH välissä jolloin Lotta hiljeni. Hetken päästä rumba kuitenkin taas jatkui, ja vein Lotan sänkyynsä nukkumaan.

Sitten jyrähti! ja jyrähti uudelleen. Rupesi salamoimaan. Irrotin äkkiä töpselit kaikista sähkölaitteista, sammutin tietokoneet, ja menin Lotan luo. Tyttö itkee taas hysteerisenä. Rauhotin ja lohdutin. Tässä vaiheessa kello oli jotain yli viisi. Kun Lotta oli rauhallinen, menimme parvekkeelle katsomaan salamoita. Tyttöä jännitti, mutta oli rauhallinen. Selitin että ollaan täällä turvassa.

Ukkosen laannuttua vein Lotan sänkyyn. Eipä halunnutkaan. Itkuraivoparku alkoi, ja aattelin odotella. Ei nukahtanut sitten millään. Otin meidän sänkyyn taas, mutta leikkiminen alkoi. Ei suostunut nukkumaan. Tätä ruljanssia jatkui ihan tähän asti, ja kello on nyt kahdeksan. Itse en ole nukkunut silmällistäkään, eikä Lotta ole nukkunut sitten neljästä lähtien. Molemmilla karmeat silmäkuopat. Tuolla se vielä huutaa ja minä olen poikki. Olen tahtonut nukkua jo kolmesta asti mutta mitään ei ole tullut…

Onneksi tämä on tyyliin toinen tai kolmas kerta kun joutuu valvomaan yöllä. Veera nukkuu sikeästi. Onnekas kun ei kuule eikä ole tietoinen mistään… kunpa tyttö pian rauhoittuisi…

Isukki

Lotta heräsi tänään kahdeksan ja yhdeksän välissä, ja nukkui vain aamu-unet. Päivä unet jäivät siis välistä, ja kun käytiin kaupungillakin niin tyttö väsähti iltaa kohden. Iltavellin kun sai niin nukahti sen syötyään, tuttipullon ja nallen viereen… siitä sitten oli helppo taas viedä sänkyyn nukkumaan. On se vaan niin uskomaton tuo meidän pieni tyttö. ♥

(flickr)

Isukki

Ollaan kipeänä koko konkkaronkka. Lotalla on kuumetta ja pientä korvatulehdusta. Lotta kävi isin kanssa eilen lääkärissä aamulla, ja sai troppia vaivaan. Lääkettä otetaan aamuin ja illoin. On ollut unettomia öitä ja itkuisia päiviä. Isiä ja äitiä harmittaa kun ei voi helpottaa millään toisen kipua. Mutta onneksi pian lääke auttaa. Isillä on kurkku pipi. Finrexinkään ei oikein tunnu auttavan. Kyllä se tästä varmaan pikku hiljaa helpottaa. Pahin on varmasti jo ohi.

Lotan mummu tulee vissiin tänään kylään. Toinen mummi kävi jo aiemmin tuomassa tiskikoneen. Isin äidin serkku tuo myös jossain vaiheessa Lotalle lisää leluja ja vaatteita vastapalvelukseksi tietokoneen korjaamisesta. Niitä odotellessa :)

Isukki

Jopas on taas aika vierähtänyt mukavasti viimeisestä merkinnästä! On ollut enemmän ja vähemmän kiirettä. Lotta on kasvanut ihan silmissä taas, varsinkin ulkopuolisten silmin. Tyttö puhua pälpättää ja kävelee jo ihan kunnolla. Uusia sanoja ovat mm. tähti, ja kiitä (“kiitos”), joita Lotta tykkää toistella jatkuvasti. Sormella osoittelu ja höpöttely on myös tavallista arkea meillä. Nykyään kaikki on tähtiä, ja sormella osoitetaan ja kysytään “tää tähti?”, “tää tähti?”, ja isi vastaa, “ei ole tähti, se on lamppu”. Viittomia harvemmin tulee, mutta niitäkin välillä. Kerran on viittonut kukka ja lamppu. Meillä kuitenkin puhutaan enemmän kuin viitotaan… kyllä ne viittomatkin jossain vaiheessa tulee enempi käyttöön tytölläkin.

Ollaan käyty ulkosalla kiikkumassa (kuva yllä). Lotta ei oikein sillä kertaa syttynyt, mutta ei me kauaa kiikuttu. Myös läheisessä Prismassa on tullut käytyä, sillä sinne ei ole kuin parisen kilometriä bussilla tai taksilla. Lotta on jo iso tyttö, ja osaa istua itse linja-autossa. Mentiin korotetulle penkille, jotta Lotta näkisi ikkunastakin jotain. Hurjaa oli.

Eilen käytiin Tivolissa Vapun kunniaksi. Lotta kävi kilpparivaunussa (alla oleva kuva). Näytti hauskalta kun tyttöraasu meinasi nukahtaa härveliin. Vanhempia nauratti kun tyttö melkein hukkuu haalariinsa kierros kierrokselta enemmän. Isi pelkäsi koko ajan että tyttö putoaa kyydistä, tuo vaunu kun oli takana olevan vaunun lisäksi ainoa missä ei ollut sellaista tukikahvaa edessä, josta Lotta olisi voinut pitää kiinni.

Seuraavaan laitteeseen Lotta ei edes halunnut. Raasu oli niin väsynyt jo siinä vaiheessa. Se olisi ollut paljon turvallisempi laite, sellainen pienten lasten karuselli joka pyörii hitaasti ja jossa on tukevat valjaat. Saatiin lippu takaisin kun Lotta ei jaksanutkaan… loput liput menivät kilpailukojuihin, ja sainkin voitettua Lotalle kivoja uusia leluja. Mitään turhaa ei onneksi tullut matkaan. Lopuksi isi ja äiti kävivät oksennuskoneessa (kumpikaan ei onneksi oksentanut, mutta lähellä oli), samalla kun Katja katsoi väsynyttä Lottaa. Hauskaa oli säästä huolimatta!

Ylläolevassa kuvassa Lotta on ensimmäistä kertaa kaupan autokärryssä. Tykkäsi “ajaa autolla” :-) eipä tässä sen kummempaa. Lotalla on leluja vähän liikaakin, mutta se ei haittaa.

Niin ja Lotan huonetta on maalattu ja laitettu, kuvia löyty ytäältä. Ollaan muutenkin tyytyväisiä hienoon uuteen kämppäämme. Jeap. Isi kuittaa.

Isukki

Jäänyt taas vähän tämä kirjoittaminen. Lotta on oppinut paljon uutta, mm. viittomaan “hyvä”, ja vilkuttamaan entistä tehokkaammin :) tyttö kävelee myös nykyään paljon tukia pitkin, esimerkiksi sohvanvierttä. Ottanut myös jopa kaksi (2) askelta ilman tukea! Hyvä Lotta!

Eilen oli kontrollikäynti keskussairaalassa. Lotta innostui leikkimään leluilla, ja innokkaasti konttaili pitkin sairaalan lattiaa. Piti vähän katsoa ettei toiset pikkulapset aja traktoreillaan pienen tyttömme päälle. Tutut tyypit olivat vastassa huoneessa. Lotta aluksi hieman säikähti ja vierasti kun samassa huoneessa oli neljä vierasta ihmistä. Noin kymmenen minuutin päästä Lotta kuitenkin rauhoittui, kun huomasi että isin vieressä on turvallista.

Lotta on kehitykseltään kuulemma vuoden iässä. Osaa samat asiat mitkä vuoden ikäisen pitäisi osata. Lotta näytti muille jopa miten osaa ottaa askeleen ilman tukea. Leikki innoissaan. Tulee itsellekin aina hyvä mieli kun toinen on aina niin hymyssä suin.

Tänään päätin että alan pesemään Lotan kanssa hampaat aina ennen nukkumaanmenoa. Lotta ottikin jo hyvin mallia.

Nyt katkesi ajatus. Isiä väsyttää. Äiti saa kyllä blogata ensi kerralla.

Isukki

Lotalla on ollut viime päivinä äiti-isi-syli-läheisyys-vaihe, miksi sitä ikinä kutsutaankin (me isät olemme huonoja näissä). Yöllä nukkuu hirveän rauhattomasti, eikä rauhoitu muuten kuin että ottaa syliin. Viime yönä Lotta herätti isin neljä kertaa, ja aamusta kun otin tytön viereemme sänkyyn nukkumaan niin hän nukkui kuin tukki siihen asti kun lähdin töihin. Tänään/eilen Lotta ei myöskään tahtonut nukkua. Neiti melkein kiduttaa itseään kunnes on aivan rätti. Itse asiassa vasta äsken (01:05) sain hänet lopullisesti nukahtamaan – Lotta oli sylissäni niin pitkään kunnes nukahti syliin. Siitä sitten oli helppo viedä sänkyyn.

Olen melko varma että tänäkin yönä tyttö herää itkien. Aion ottaa hänet viereemme sänkyyn, siinä on hyvä olla. Olen itsekin todella väsynyt, mutta piti tulla vielä kirjoittelemaan hieman unohtuneita perhe-/vauvakuulumisia. Aamulla taas töihin… hyvää yötä!

Isukki