Pikkuisen oma päiväkirja

Aika kuluu nopeasti. Tyttö juoksee jo. On opittu uusia viittomia, asioita, tapoja. Ihan viime päivinä Lotta on alkanut kiipeilemään tv-tason päällä, sohvapöydän päällä, ja laittanut itsensä mitä omituisimpiin paikkoihin ja asentoihin.

Uusia ilmeitäkin on tullut, ja yksi niistä on tämä:

Kyseinen ilme tarkoittaa sitä että asia ei mene kuten Lotta haluaa. Taitaa olla vahva minä-vaihe päällä jo. Mutta se on söpöä. Ei ole ehkä reilua mutta mua alkaa aina naurattamaan kun Lotta tahtoisi herkkuja tai karkkia ja pillahtaa turhautuneeseen itkuun kun kiellän. Tietenkin herkkuhetket on erikseen, mutta kun välillä tyttö tuppaa vonkumaan niitä aina.

Tänään sattui ensimmäinen kunnon haaveri, kun Lotan sormi jäi tietokonepöytäni metallirungossa olevan reiän väliin, ja pieni pala nahan kera irtosi peukalon juuresta. Itsekin hätäännyin kun en saanut ensin haavaa tyrehdytettyä. Tyttö huusi kuin syötävä, ja yritin lohdutella samalla kun puristin peukaloa paperimytyn sisässä. Haava tyrehtyi pienen taistelun jälkeen. Desinfioin antiseptidillä ja laitoin muumilaastarin, joka oli yllättävän vaikeaa kun Lotta riuhtoi ja esteli koko ajan. Kun olin saanut laastarin laitettua, pelkäsin että se on liian tiukalla, joten laitoin yhdessä Veeran avustuksella uuden vähän höllemmästi.

Kun laastari oli laitettu, tyttö rauhoittui, ja vain ihmetteli sormessaan olevaa Pikku Myytä. Lotta säikähti varmasti valuvaa sormeaan, mutta onneksi se oli pian ohitse. En usko että älyää repiä itse laastaria irti.

Arki on muuten sujunut hyvin. Nykyään avaan aina Lotan huoneen oven ennen kuin menen nukkumaan, jotta Lotta pääsee aamulla herättämään minut. Ollaan Lotan kanssa herätty jopa ennen kahdeksaa. Päikkäreiden lisäksi usein nukutaan pitkät aamu-unet.

Cable Open -viikonlopun myötä Lotta tykästyi kanaviin kuten Disney Channel, Cartoon Network, ja Boomerang. Etenkin jälkimmäisestä tulee Lotan lempiohjelmia, eli klassisia piirrettyjä joissa ei puhuta mitään tai hyvin vähän. Pingu, Bernard, Tom & Jerry, Tipi ja Sylvesteri, Väiski Vemmelsääri ja muut vastaavat saavat Lotan tapittamaan telsua kunnolla.

Tänään Lotta auttoi isiä siivoamaan lelut olohuoneen lattialta. Siivottiin muutenkin koko talo puhtahaksi, ja lelulaatikko siirrettiin Lotan huoneeseen. Laitoin samalla väliaikaisen patentin eli muutaman paksun kierroksen läpinäkyvää teippiä olohuoneen vitriinikaapin kahvoihin, jotta Lotta ei pääse “leikkimään” kaapin kanssa enempää.

Joku päivä pitäisi mennä ulos leikkimään. Sade- ja kuraleikitkin onnistuu vihdoinkin kun Lotta saa jossain vaiheessa kunnon kuravaatteet. Lotta ja me toivotamme hyvää ja iloista syksyn jatkoa!

Isukki

Viimeisen kuukauden hankintoja: Lotan uusi sänky, isin ja äitin uusi sänky. Tuntuu että asiat rullaavat eteenpäin melkoisella temmolla, sillä Lotasta alkaa tulla iso tyttö. Tuntuu upealta että Lotta osaa kertoa kunnolla mitä haluaa, vaikka on vasta vuoden ja neljän kuukauden vanha.

Lotta on perso herkuille! Olen yrittänyt olla antamatta karkkia, ja pidänkin pintani aina ei-sanan jälkeen, vaikka tiedän että siitä tulee marinaa ja itkua. Lellin Lottaa liikaa, mutta yritän olla hemmottelematta tyttöä piloille. Jotenkin tuntuu että äitinsä osaa olla tiukempi.

Lotta taitaa olla edelleen isin tyttö. Aina on päästävä isin syliin joka tilanteessa. Tämä tietysti lämmittää sydäntäni vaikka joskus isi haluaakin tehdä myös omia juttuja. Monesti bussista kotiin tultaessa tyttö nukahtaa syliini.

Toinen uusi juttu on perjantaina saamamme uuden jenkkisängyn myötä tapahtunut mullistus. Sängyn myötä nukuin yöni niin hyvin, että en herännyt Lotan aamuisiin ääniin. Mutta Lotta ei huutanutkaan isiä kuten aiemmin, vaan jäi lukemaan kirjoja huoneeseensa. Kun yhdentoista maissa heräsin ja katoin kelloa, herttileijaa mietin että miten Lotta on jaksanut koko aamun huoneessaan. Mutta kun avasin oven, Lotta viittoi possu ja osoitti kirjan possua. On siinä kanssa fiksu tyttö!

Tänä iltana päätimme tehdä kokeilun. Avasimme Lotan huoneen oven, jotta hän pääsee aamuisin herättämään meidät, jos en ääniin herää. Mutta kun kahden jälkeen kävin jääkaapilla, Lotta heräsi. Tietenkin tyttö nousi sängystään ja lähti tepastelemaan pitkin pimeää taloa. Isin täytyi laittaa uudestaan nukkumaan, mutta se ei tytölle riittänyt. Tyttö juoksi takaisin ja osoitti huonettaan selittäen jotain omalla kielellään. Kysyin tytöltä kuiskaten että mitä nyt, ja tyttö vei minut huoneeseensa ja osoitti peittoaan. Jaaa peitto on huonosti. Peittelin tytön ja Lotta vilkutti hyvät yöt.

Tämän jälkeen Lotta tuli vielä kerran ihmettelemään että miksi olen vielä koneella. Joten iskänkin on nyt aika mennä nukkumaan ettei tyttö ota mallia ja valvo pitkin öitä.

On tuo pieni tyttönen vain niin suloinen yöpuvussaan! Silmät lupsattaen tulee höpöttelemään isille keskellä yötä. Miten rakastankaan Lotta Iinestä, ja vaimoani joka näyttää aivan häneltä. Elämäni kaksi tärkeintä asiaa. ♥

Toivottavasti pääsen ensimmäistä kertaa Lotan herätettäväksi! saa nähdä jaksanko nousta. Nyt unille, öitä!

Isukki

Lotta meni normaalisti nukkumaan siinä seitsemän ja puoli kahdeksan jälkeen, kun kannoin hänet sänkyyn (nukahti tuohon meidän sängylle tuttipullo suussa, ks. edellinen kirjoitus). Itseäni ei väsyttänyt, joten valvoin jonnekin kolmeen asti. Neljältä Lotta heräsi. Huoneesta kuului hysteeristä huutoitkua, joten menin katsomaan. Tyttö osoitti huoneen pimeää nurkkaa, ja luulin hänen haluavan siellä istuvan nallen. Kun annoin nallen, tyttö kuitenkin säikähti entistä enemmän, ja tajusin että hänhän pelkää. Reaktio oli samanlainen kuin joskus suihkussa, Lotalla nimittäin on liukastumisen pelkoa jos lattia on märkä ym. Sellaista säikähtänyttä itkua jonka kyllä tottunut isä erottaa…

En tajunnut että painajaiset ja pelot tulevat jo tässä vaiheessa niin hyvin esille. Tietenkin sitten laitettiin valot ja näytin että ei siellä mitään ole, ja että se on vain nalle. Hämärässä kun kaikki näyttää pelottavammalta. Pianhan sieltä sitten hymy tuli kun sai isin sylissä olla. Vaihdoin vaipan, ruokin, ja otin Lotan viereemme nukkumaan. Lotta kuitenkin alkoi tapaansa mukaan taas höpöttelemään kovaan ääneen ja leikkimään, keskellä yötä. Sanoin napakasti ja äänekkäästi SSSH välissä jolloin Lotta hiljeni. Hetken päästä rumba kuitenkin taas jatkui, ja vein Lotan sänkyynsä nukkumaan.

Sitten jyrähti! ja jyrähti uudelleen. Rupesi salamoimaan. Irrotin äkkiä töpselit kaikista sähkölaitteista, sammutin tietokoneet, ja menin Lotan luo. Tyttö itkee taas hysteerisenä. Rauhotin ja lohdutin. Tässä vaiheessa kello oli jotain yli viisi. Kun Lotta oli rauhallinen, menimme parvekkeelle katsomaan salamoita. Tyttöä jännitti, mutta oli rauhallinen. Selitin että ollaan täällä turvassa.

Ukkosen laannuttua vein Lotan sänkyyn. Eipä halunnutkaan. Itkuraivoparku alkoi, ja aattelin odotella. Ei nukahtanut sitten millään. Otin meidän sänkyyn taas, mutta leikkiminen alkoi. Ei suostunut nukkumaan. Tätä ruljanssia jatkui ihan tähän asti, ja kello on nyt kahdeksan. Itse en ole nukkunut silmällistäkään, eikä Lotta ole nukkunut sitten neljästä lähtien. Molemmilla karmeat silmäkuopat. Tuolla se vielä huutaa ja minä olen poikki. Olen tahtonut nukkua jo kolmesta asti mutta mitään ei ole tullut…

Onneksi tämä on tyyliin toinen tai kolmas kerta kun joutuu valvomaan yöllä. Veera nukkuu sikeästi. Onnekas kun ei kuule eikä ole tietoinen mistään… kunpa tyttö pian rauhoittuisi…

Isukki

Äiti

Äiti

On tehty tälläviikolla vaikka mitä. Lotta on ehtinyt tehdä ruokailun ja muun lomassa näitä juttuja…

uinumista…

kylpemistä…

Ja viimeisenä se paras osuus on…

tässä! Lotta kääntyi ihan ITSE kyljelleen. Hurraa!!

Äiti