Min…..Max
sunnuntaina 24. toukokuuta 2009 kello 10:11
Äiti
Käytiin vauvan kanssa saunavuorolla ensimmäistä kertaa yläkerran saunasviitissä. Saunassa ei kauaa viitsitty olla, mutta vauva pääsi nauttimaan perheensä kanssa lämpimästä suihkusta. Eikä muuten itkenyt kertaakaan! Kyllä se oikeesti tykkää kun on lämmintä vettä. Ei uskalla vielä saunassa pitää kauaa kun on vaarana lämpöhalvaus. Itseasiassa minä en tiedä paljoa milloin vauvaa voi ensimmäistä kertaa käyttää kunnolla saunassa, sillä en ole kysynyt. Mutta tulipa nyt sekin tehtyä – ja onneksi tykkäsi.
Nyt vauva on puhdas, puhtaissa vasta pesdyissä vaatteissa, nukkuu kehdossa tyytyväisenä. Sitä ennen tietty nukahti äidin syliin. Äidin syli – paras syli. Että me niin rakastamme tuota pientä. Ollaan ehditty suunnitella jo nimiäisiäkin jonkin verran.
Kaupungilla kävi hassusti kun joku tuntematon (ehkä lievästi humalassa – mutta ystävällinen) mies kysyi lapsemme nimeä. Kerroin, johon hän vastasi hyvää päivänjatkoa. Noin viiden minuutin päästä mies tuli uudestaan kysymään “mikä hänen nimensä olikaan”, johon vastasin taas. “Taidat olla onnellinen isä”, vastasin “kyllä.”. “Kaikkea hyvää jatkoa sinulle”. Tuli hyvä mieli.
Isukki

Kiitos Hannalle ja Teemulle lampaasta ja kekseistä sekä kivasta seurasta. :-)
Äiti
Tuu sääkin leikkii mun kaa
Jos et tuu niin et mun lelua saa!
Äiti
Lainaan hieman Kaksplussasta:
Minulla nyt kävi niin että sain tuttavalta kudotun liinan jonka pituus on 3,8m ( tiedän, melko lyhyt on ). Niin mitä sidontoja tuolla voi tehdä muuta kuin masurepun ja kehtosidonta? Kokeilin noita kietaisuristejä, tuplaristejä ja kaikissa loppui liina kesken. Vinkkejä kaivataan! Vauvalla ikää kohta 2kk ja eikä viihdy kehtoasennossa.
Tämän jälkeen sain linkkivinkin erääseen solmintatapaan. Klikkaa tätä

Äiti
Pienokaisemme on nyt nukkunut nyt kohta toista tuntia. Äitkin väsähti. Kerrankin näin päin, sillä yleensä minä olen se joka nukkuu vauvan kanssa päivällä. Meillä on jakautunut roolit siten että minä yökukkujana hoidan lasta yöllä, ja vaimo hoitaa lasta aamukuudesta eteenpäin jolloin minä olen viimeistään nukkumassa. Usein tulee valvottua kahteen ja myöhempään, jolloin vauva kerkiää herätä, sitten menen nukkumaan samaan aikaan kun vauvakin nukahtaa.
Tämä järjestely on osoittautunut toimivaksi. On paljon parempi että kumpikin saa nukuttua yhtäjaksoisesti kuin että molemmat heräävät aina kun toinen nousee syöttämään vauvaa. Ja tässä on vielä tuo mamman kuuloelementtikin, kun hän ei ilman kojetta vauvan itkua kuule. Tärinällä toimiva itkuhälytin pitää jossain vaiheessa hankkia, mutta vielä sitä ei ole tarvittu kun isä on ollut niin hyvä itkuhälytin.
Pikkuinen on erittäin kiltti, ja tulee toimeen kaikkien ihmisten kanssa. Näin ollen olemmekin miettineet jos joskus lähdetään viihteelle niin kutsumme kylään jonkun lastenhoitotaustaisen kaverimme hoitamaan tuota neitiä. Ja tosiaan, neiti hän onkin, nimittäin jos vaippa on vähänkin märkänä niin hän kyllä ilmoittaa omalla tavallaan. Itse olen niin keskittynyt isätehtävään että tarkistan ja vaihdan vaipan vähän liiankin usein, joskus myös silloin kun siellä ei mitään ole… säilyypähän paikat hygieenisenä.
Isukki
Tulin koneelle neidin kanssa ja asettelin tyynyn jalkojeni päälle. Neiti jaksoi maata siinä hetken ja alkoi valittaa että nyt ei ole hyvä olla. Sylissäkään ei malttanut olla joten koetin syöttää rinnalla. Siihen torkahtikin, mutta ei sittenkään, tällöin aletaan riehua ja kovaa!
Tutti on välillä ihan jees kapistus vaikka se käykin välillä hermoille. 40 kerran tutin asettamisesta suulle alkaa raastaa hermoja helpostikin. Tässä vaiheessa olin aikeissa sanoa ääneen: “Päätäjo imetkö vai et”. Tässä neiti hetken jaksoi pitää tutia suussa ja sitten alkaa huuto “ruokaa ja äkkii!”
Äiti
Päätin saman tien julkaista yksityiskohtaisen synnytystarinan kokonaisuudessaan täällä pikkuisen blogissa. Teksti saattaa sisältää shokkimateriaalia tottumattomille. Pohjateksti on sairaalan omasta konkreettisesta vieraskirjasta, johon on myöhemmin koneella tehty lisäyksiä. Kapteenin lokikirjasta, näin vauvamme syntyi, nauti:
30.3.2009
31.3.2009
Loppupäivä tiivistyy tähän linkkiin: http://peikko.us/vauva/, jonka julkaisin sairaalasta käsin miniläppärilläni (jossa on muistikortinlukija).
Isukki
Pikkuisen blogi on nyt avoinna koko maailmalle. Ainainen kirjautuminen koettiin rasittavaksi ja oikeastaan hyödyttömäksi. Ei täällä mitään (enää) niin salaista ole etteikö voisi kaikille kertoa. Jospa nyt saisimme sitten kipinän tähän bloggaamiseenkin taas, nyt vauvan synnyttyä.
Tein sivulle pieniä ulkoasupäivityksiä, ja joitakin viilauksia. Päivityksiä tulee vielä lisää. Yritän tuunata sivua vähän nykyaikaan… kommentointi on kaikille auki, ja sitä saa vapaasti testata. Toivottavasti viihdyt.
Isukki